10 faktaa – Tunne oikeutesi avoliitossa

Oma Talous

10 faktaa – Tunne oikeutesi avoliitossa

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

10 faktaa – Tunne oikeutesi avoliitossa

Kun keski-ikäiset muuttavat avoliittoon, useimmilla on takanaan aiempi liitto, lapsia ja kertynyttä omaisuutta. Mitä avoliitto tarkoittaa juridisesti? Onko avopuolisoille hyötyä vai haittaa siitä, että heidät vihitään avioliittoon tai parisuhde rekisteröidään maistraatissa?MIKÄ ON AVOLIITTO?

KUVITUS PIA HOLM

Oma Aika 3/2015

1 Onko avopuolisoilla elatusvelvollisuus?

Avopuolisot eivät ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia. Avoliittoon kuitenkin kuuluu, että molemmat ottavat osaa yhteiseen talouteen. Jos vain toinen osallistuu elämisen kuluihin, tätä voidaan mahdollisesti hyvittää toiselle avoliiton päättyessä.

2 Jos avopuolisot asuvat vuokralla

Lain mukaan avopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti yhteisen asunnon vuokranmaksuvelvoitteesta, vaikka ainoastaan toinen heistä olisi vuokrasopimuksen osapuoli. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei toinen heistä voi yksin irtisanoa vuokrasopimusta, vaikka se olisi yksin hänen nimissään.

Jos toinen muuttaa pois yhteisestä asunnosta, hänen on ilmoitettava muutosta vuokranantajalle. Jos muuttoilmoitusta ei ole tehty, vuokranantajan näkökulmasta vuokralaiset ovat edelleen yhteisvastuussa asunnosta ja vuokranmaksusta.

3 Jos avopuolisot asuvat omistusasunnossa

Jos puoliso muuttaa asumaan toisen puolison yksin omistamaan asuntoon, lain mukaan ei katsota, että avopuoliso olisi vuokrasuhteessa toiseen osapuoleen. Avopuolisot tavallisesti sopivat keskenään siitä, miten arjesta ja asumisesta aiheutuvat kulut jaetaan. Jos avopuoliso rahoittaa toisen puolison yksin omistamaa omaisuutta, tästä kannattaa pitää kirjaa ja tehdä suuremmista rahoituseristä asiakirjat.

Jos rahoituspanos on olennainen, asian voi hoitaa esimerkiksi siten, että asiasta tehdään velkakirja tai avopuoliso myy toiselle rahoituspanosta vastaavan osuuden omaisuudesta. Tällöin voidaan välttyä siltä, että riitatilanteessa on vaikea erottaa toisen omistamasta omaisuudesta sitä panosta, jonka toinen on siihen sijoittanut.

Jos avoliitto päättyy eroon, toisen puolison omaisuuteen panostaminen voidaan huomioida viime kädessä joko perusteettoman edun palautusta koskevana asiana tuomioistuimessa tai jos uusi avoliittolaki soveltuu, hyvitystä koskevana vaatimuksena pesänjakajan toimittamassa omaisuuden erottelussa.

Jos avopuolisot asuvat toisen puolison yksin omistamassa asunnossa, asunnon omistava puoliso saa myydä asunnon ilman toisen puolison suostumusta. Avioliitossa tarvitaan suostumus yhteisen kodin myymiseen myös toiselta puolisolta.

4 Onko avopuolisolla oikeus saada tietoja?

Avopuolison asemaa kumppaninsa läheisenä ei ole tunnustettu laeissa, joissa on käsitelty esimerkiksi tietojensaantioikeutta puolison sairastumistapauksissa tai oikeutta päättää avopuolison hoidosta.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista puhutaan muusta potilaalle läheisestä. Tällainen henkilö voi hyvin olla henkilön avopuoliso.

Lääkäreiden salassapitovelvollisuus on kuitenkin hyvin tiukka. Tämän vuoksi on selkeintä merkitä avopuoliso lähiomaiseksi terveyden- ja sairaudenhoitoa koskeviin rekistereihin, jos haluaa varmistaa avopuolison tietojensaantioikeuden sekä oikeuden osallistua hoitopäätöksiin.

5 Avopuolisoiden yhteiset lapset

Lapsen kannalta ei ole merkitystä sillä, ovatko hänen vanhempansa avio- vai avoliitossa. Jos kuolleella avopuolisolla on lapsia useista eri suhteista, avo- tai avioliitoista, kaikki hänen lapsensa perivät hänet yhtäläisin oikeuksin. Avoliitossa syntyneen lapsen isyyden tunnustaminen täytyy vielä tehdä erikseen lastenvalvojan luona.

6 Onko omaisuus yhteistä?

Kumpikin avopuoliso omistaa nimissään olevan omaisuuden ja vastaa omista veloistaan. Avosuhteen purkauduttua ei tehdä omaisuuden ositusta, jossa varat ja velat tasattaisiin.

Avopuolisot hankkivat suhteen aikana esimerkiksi yhteistä koti-irtaimistoa. Tämä irtaimisto on pääsääntöisesti sen puolison omaisuutta, kenen rahoilla se on hankittu. Jos omaisuutta on rahoitettu yhdessä, olettamana on, että se omistetaan puoliksi. Yhteisesti hankittu arvokas omaisuus kannattaa kirjata rahoitusosuuksien mukaisesti, jotta vältytään myöhemmiltä riidoilta.

Avoliiton aikana on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei toinen puoliso maksa kaikkia asumisen kuluja ja toinen hanki vastaavalla määrällä omaisuutta. Riitatilanteessa tästä voi aiheutua ongelmia, koska toisella on itse hankittua omaisuutta, kun taas toisen varat ovat menneet kuluihin.

7 Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus

Avopuoliso voidaan määrätä kumppaninsa edunvalvojaksi. Avopuolison voi määrätä edunvalvontavaltuutetuksi myös edunvalvontavaltuutukseen.

Avopuoliso on esteellinen oikeustoimissa, joissa hän on itse toisena osapuolena. Tällaisia tapauksia varten täytyy hakea edunvalvojan sijainen tai määrätä edunvalvontavaltakirjassa varavaltuutettu.

Ilman testamenttia avopuoliso ei peri

Avopuoliso ei ole puolisonsa lakimääräinen perillinen. Hän perii puolisonsa omaisuutta ainoastaan, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti. Avopuoliso merkitään perukirjaan, jos avopuoliso perii omaisuutta testamentilla, hänellä on vainajan omaisuuteen kohdistuvia avustus- tai hyvitysvaateita tai jos avopuoliso saa vakuutuskorvauksia.

Avopuolisolla ei ole lain mukaan oikeutta jäädä asumaan avopuolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin, vaikka hän omistaisi siitä puolet. Ilman testamenttia avopuolison perivät hänen lakimääräiset perillisensä, jotka voivat olla hänen lapsiaan, vanhempiaan, sisaruksiaan tai heidän lapsiaan. Hallintaoikeuden yhteisesti omistettuun asuntoon voi antaa testamentilla. Hallintaoikeus ei saa kuitenkaan voi rajoittaa lasten lakiosaoikeutta.

Avopuoliso voi saada harkinnanvaraista avustusta kuolinpesästä, mikäli hänen toimeentulonsa on ollut puolisosta riippuvainen. Avustus voi olla esimerkiksi määräaikainen oikeus jäädä asumaan puolison omistamaan asuntoon.

Jos avopuoliso perii testamentilla omaisuutta, hän maksaa perintöveroa II-perintöveroluokan mukaan. Perintövero on I-luokan mukainen, mikäli avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai avopuolisot ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa. Jos avopuoliso saa kuolinpesästä perintökaaren mukaista avustusta, määräytyy vero tältä osin myös I-luokan mukaisesti.

Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?

Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.

Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?

Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.

Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.

Olisiko asian voinut järjestää toisin?

Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.

Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.

8 Avopuolisoille yhteinen sukunimi?

Avopuolisot, joilla ei ole yhteistä lasta, eivät voi ottaa toinen toistensa sukunimeä. Jos avopuolisot kuitenkin haluavat saman nimen, heillä on mahdollisuus keksiä jokin aivan uusi nimi ja hakea nimilautakunnalta itselleen tätä nimeä. Prosessi on pitkä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heillä on mahdollisuus saada hakemuksesta perheelle sama sukunimi.

9 Onko avopuolisoilla oikeus perheeläkkeeseen?

Avopuolisolla ei ole oikeutta perheeläkkeeseen puolisonsa kuoltua. Jos avopuolisot haluavat turvata toistensa asemaa toisen kuoltua, tämä pitää tehdä testamentilla tai maksamalla etukäteen vapaaehtoisia lisäeläkkeitä. Henkivakuutukseen voi merkitä edunsaajaksi myös avopuolison merkitsemällä hänet nimeltä edunsaajaksi.

Avoliittoon muuttaminen ei lakkauta aiemmin myönnetyn perhe-eläkkeen maksamista. Jos leskeneläkettä saava henkilö menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana, leskeneläkkeen maksaminen lakkaa. Tällöin leskelle maksetaan kertasuorituksena kolmen vuoden eläkettä vastaava osuus.

10 Miten avoliitto vaikuttaa sosiaalietuuksiin?

Avoliitossa asuminen vaikuttaa sosiaalietuihin. Avopuolison tulot ja omaisuus vaikuttavat muun muassa eläkkeensaajan yleiseen asumistukeen, kansaneläkkeeseen, leskeneläkkeen jatkoeläkkeen tulosidonnaiseen täydennysmäärään. Kela.fi sivuilla voi laskurilla laskea, mitä yhteen muuttaminen vaikuttaa tukien määrään.

Tapaus 2 ONGELMIA AVOLIITON PÄÄTTYESSÄ

Ongelma: Tuuli asui omistamassaan asunnossa avoliitossa Osmon kanssa. Suhde päättyi, mutta Osmo ei suostunut muuttamaan pois Tuulin omistamasta asunnosta. Osmo ei maksanut Tuulille mitään korvausta asumisestaan. Seurustelusuhteen aikana tämä oli sopinut Tuulille, mutta nyt asia harmitti. Mitä Tuuli saattoi tehdä, ja oliko hänellä oikeutta vaatia Osmolta vuokraa asumisestaan seurustelusuhteen jälkeiseltä ajalta? Voiko poliisi auttaa asiassa?

Ratkaisu: Kun yhdessä asuminen on vakiintunut ja Osmo myös osoiterekisterin mukaan asuu Tuulin asunnossa, ei Tuuli saa Osmoa ulos asunnosta ihan helposti, ellei Osmo itse suostu lähtemään. Osmon ja Tuulin välillä ei ole vuokrasuhdetta avoliiton johdosta. Jos Osmo ei suostu lähtemään, on Tuulin nostettava häätökanne käräjäoikeudessa ja vaadittava tuomiota siitä, että entinen avopuoliso pitää asunnon osaa oikeudettomasti hallinnassaan.

Kun häätöä haetaan avosuhteen päättymisen perusteella, tuomioistuin joutuu ensin ratkaisemaan, onko avoliitto purkautunut. Tähän riittää näytöksi Tuulin oma ilmoitus suhteen päättymisestä. Kun häätötuomio on annettu, Tuulin täytyy pyytää ulosottomieheltä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi ei voi auttaa avopuolison häätämisessä.

ASIANTUNTIJAMME OTK, VARATUOMARI Ilona Piironen JA ASIANAJAJA ILONA PIIRONEN ON ERIKOISTUNUT PERHE- JA PERINTÖOIKEUTEEN.